Navantuli

Paikkatietoa: Tampere Tampereen nimen alkuperä selvisi kun ankaran kieli- ja paikkatietoselailun jälkeen päädyin siihen, että Tampere on saanut nimensä Tammerkoskesta (sic!). Tammerkoskessa on taas tuhat vuotta sitten ollut useita koski- ja suvantopaikkoja peräkkäin ja paikalla on asunut saamelaisia. Tällainen suvanto- ja koskimuodostelma on kantasaameksi luultavasti ollut likimain "Te̮mpe̮lkōške", suomeksi lähinnä suvantokoski. Löysin myös 240 km Tampereelta pohjoiseen Kaustisen Köyhäjoesta kohdan, jossa on sadan viidenkymmenen metrin matkalla tällainen koski. Paikan nimi on yllättävästi - Tamperkoski.

Terassilta voi katsella ohi kulkevia misuroita Joskus huvittelen painottamalla yhdyssanoja "väärin". Yksi mielisanoistani on suo-muorakas , joka ei edes ole hyvä ruokasieni. Muita ovat esimerkiksi papin jalasta löytyvä messuka-sukka sekä sähköasentajalle tuttu kutis-tussukka .   Teiden varrella näkee myös lisäkilpiä, joissa varoituksen aiheena on, aiheellisesti, kulu-misurat . Baarissa saattaa todella kylkeesi liimaantua joku misura, jonka kestityksen myöhemmin huomaat tulleen kalliiksi.   Jotenkin voisin kuvitella misura-nimityksen olevan sukua vaikkapa nimityksille misu, kisu ja minkki. Toisaalta, kun kyse on liikennemerkin lisäkilvestä voisi kyseessä olla vyöruusu, joka lienee monelle motoristille tuttu taakseliimautuja.   Vanhemmat ikäpolvet voisivat ehkä ajatella misuran olevan eräänlainen kimma, tytsy, mimmi, friidu, pimu tai bööna. Misura taitaa kuitenkin pikemminkin olla kepsakka, heilakka, hempukka tai hepsankeikka.   Minulla ei ole mitään kokemusta...

Augmentatiivisoppa Luonteeltani vaatimattomana en ole usein tarvinnut augmentatiivia. Taitaa olla niin, että suomessa ei ole augmentoivia päätteitä kuten kreikan, italian tai portugalin kielissä. Esimerkkinä tuttu italialainen minestrone-keitto, joka sisältää tukevampia ainesosia kuin vaatimattomampi minestra-keitto.   Suomessa on siis tyydyttävä esimerkiksi ruotsin, saksan ja englannin tapaan etuliitteisiin, joita on vaikkapa sanoissa ylioppilas, Suur-Suomi, megaburgeri, arkkienkeli, täysosuma ja sikakallis jättiannos.  

Toive Joskus toivoisin, että me miehet voisimme ajatella boksereiden ulkopuolelta.

Matematiikkanero En pidä itseäni matemaattisesti lahjakkaana, laskento ei ole lempipuuhani. Matematiikka (ja fysiikka) on välttämätön työkalu, jonka avulla jäsennän maailmaa ja voin käsittää sen lainalaisuuksia.   Tiedän kyllä, että matematiikan avulla ei voi löytää Perimmäistä Totuutta , mutta minulle riittää, että voin nukkua yöni rauhassa kun voin ymmärtää, että aurinko nousee huomennakin.   Filosofia(kaan) ei ole vahva lajini, matemaattinen filosofointini kiteytyy siihen, että hyödyllisin keksintö on x. Se merkitsee tuntematonta. Kun ajattelussa törmätään tuntemattomaan, ihminen helposti luovuttaa tai alkaa satuilemaan ihan menninkäisiä, mutta matemaatikko kirjoittaa tuntemattoman paikalle x:n ja kas, kaavan pyörittämistä voidaan jatkaa ja päästä tulokseen.   Jos edes tämä saataisiin iskostettua koululaisille, oli oppiaine mikä hyvänsä, niin sillä olisi varmaan vaikutus ihmisten itseluottamukseen ja elämänhallintaan – niin kaukana matematiikasta kuin nä...

Hankikanto Etelä-Suomessa kutsutaan hankikantoa tosiaan hankikannoksi. Muualla voidaan sanoa hankikeli tai pelkästään hanki. On myös paikoitellen sanoja hankiainen, sevä, karstanne, kerihanki ja korppu.   Täällä itäisen Uusimaan rannikolla sanotaan "Nu e he skarafööre", vaikka oikea kirjakielinen lause on "Nu är det skareföre".   Sittenhän meillä on vielä saamenkieli, josta on useita murteita – enkä oikein osaa litteroida niitä. Jos rajoitutaan Suomen alueille on tarjolla inarinsaamen ceevi ja kolttasaamen cievv. Se kuvaa niin kovaa lunta, että se kantaa poronkin. Hangen pinnassa oleva kova kerros, joka kestää kävellä on ainakin Luulajansaameksi tjarvva. Mutta Luulajansaame onkin jo ulkomaankieli ...  

Keskustelu: – Onpa tässä saunassa hyvät löylyt! – Onko tuo sellainen hetilämmin-kiuas, joita mainostetaan? – Ei, se on ihan tavallinen vastakohta-kiuas.