Navantuli

Paikkatietoa: Tampere Tampereen nimen alkuperä selvisi kun ankaran kieli- ja paikkatietoselailun jälkeen päädyin siihen, että Tampere on saanut nimensä Tammerkoskesta (sic!). Tammerkoskessa on taas tuhat vuotta sitten ollut useita koski- ja suvantopaikkoja peräkkäin ja paikalla on asunut saamelaisia. Tällainen suvanto- ja koskimuodostelma on kantasaameksi luultavasti ollut likimain "Te̮mpe̮lkōške", suomeksi lähinnä suvantokoski. Löysin myös 240 km Tampereelta pohjoiseen Kaustisen Köyhäjoesta kohdan, jossa on sadan viidenkymmenen metrin matkalla tällainen koski. Paikan nimi on yllättävästi - Tamperkoski.

Terassilta voi katsella ohi kulkevia misuroita Joskus huvittelen painottamalla yhdyssanoja "väärin". Yksi mielisanoistani on suo-muorakas , joka ei edes ole hyvä ruokasieni. Muita ovat esimerkiksi papin jalasta löytyvä messuka-sukka sekä sähköasentajalle tuttu kutis-tussukka .   Teiden varrella näkee myös lisäkilpiä, joissa varoituksen aiheena on, aiheellisesti, kulu-misurat . Baarissa saattaa todella kylkeesi liimaantua joku misura, jonka kestityksen myöhemmin huomaat tulleen kalliiksi.   Jotenkin voisin kuvitella misura-nimityksen olevan sukua vaikkapa nimityksille misu, kisu ja minkki. Toisaalta, kun kyse on liikennemerkin lisäkilvestä voisi kyseessä olla vyöruusu, joka lienee monelle motoristille tuttu taakseliimautuja.   Vanhemmat ikäpolvet voisivat ehkä ajatella misuran olevan eräänlainen kimma, tytsy, mimmi, friidu, pimu tai bööna. Misura taitaa kuitenkin pikemminkin olla kepsakka, heilakka, hempukka tai hepsankeikka.   Minulla ei ole mitään kokemusta...

Augmentatiivisoppa Luonteeltani vaatimattomana en ole usein tarvinnut augmentatiivia. Taitaa olla niin, että suomessa ei ole augmentoivia päätteitä kuten kreikan, italian tai portugalin kielissä. Esimerkkinä tuttu italialainen minestrone-keitto, joka sisältää tukevampia ainesosia kuin vaatimattomampi minestra-keitto.   Suomessa on siis tyydyttävä esimerkiksi ruotsin, saksan ja englannin tapaan etuliitteisiin, joita on vaikkapa sanoissa ylioppilas, Suur-Suomi, megaburgeri, arkkienkeli, täysosuma ja sikakallis jättiannos.  

Toive Joskus toivoisin, että me miehet voisimme ajatella boksereiden ulkopuolelta.

Matematiikkanero En pidä itseäni matemaattisesti lahjakkaana, laskento ei ole lempipuuhani. Matematiikka (ja fysiikka) on välttämätön työkalu, jonka avulla jäsennän maailmaa ja voin käsittää sen lainalaisuuksia.   Tiedän kyllä, että matematiikan avulla ei voi löytää Perimmäistä Totuutta , mutta minulle riittää, että voin nukkua yöni rauhassa kun voin ymmärtää, että aurinko nousee huomennakin.   Filosofia(kaan) ei ole vahva lajini, matemaattinen filosofointini kiteytyy siihen, että hyödyllisin keksintö on x. Se merkitsee tuntematonta. Kun ajattelussa törmätään tuntemattomaan, ihminen helposti luovuttaa tai alkaa satuilemaan ihan menninkäisiä, mutta matemaatikko kirjoittaa tuntemattoman paikalle x:n ja kas, kaavan pyörittämistä voidaan jatkaa ja päästä tulokseen.   Jos edes tämä saataisiin iskostettua koululaisille, oli oppiaine mikä hyvänsä, niin sillä olisi varmaan vaikutus ihmisten itseluottamukseen ja elämänhallintaan – niin kaukana matematiikasta kuin nä...

Hankikanto Etelä-Suomessa kutsutaan hankikantoa tosiaan hankikannoksi. Muualla voidaan sanoa hankikeli tai pelkästään hanki. On myös paikoitellen sanoja hankiainen, sevä, karstanne, kerihanki ja korppu.   Täällä itäisen Uusimaan rannikolla sanotaan "Nu e he skarafööre", vaikka oikea kirjakielinen lause on "Nu är det skareföre".   Sittenhän meillä on vielä saamenkieli, josta on useita murteita – enkä oikein osaa litteroida niitä. Jos rajoitutaan Suomen alueille on tarjolla inarinsaamen ceevi ja kolttasaamen cievv. Se kuvaa niin kovaa lunta, että se kantaa poronkin. Hangen pinnassa oleva kova kerros, joka kestää kävellä on ainakin Luulajansaameksi tjarvva. Mutta Luulajansaame onkin jo ulkomaankieli ...  

Keskustelu: – Onpa tässä saunassa hyvät löylyt! – Onko tuo sellainen hetilämmin-kiuas, joita mainostetaan? – Ei, se on ihan tavallinen vastakohta-kiuas.  

Äimän käki Usein äimistellään ilmaisua äimän käki. Selitykseksi esitetään käkilintua ( Cuculus canorus ) joka on humalassa. Sanonnalla ei ole mitään tekemistä humalan eikä linnun kanssa, vaikka jopa KOTUS niin väittää.   Kyseessä on ihmettelevän ilmeen kuvaus, suu auki kuin äimän ( iso nahkatöihin tarkoitettu neula) käki ( ahdas kulkukohta, neulassa sen silmä). Olla äimän käkenä = olla suu auki kuin neulan silmä.   Toivoisin, että tämän sanonnan selityksestä käkilintu vihdoin raitistuu ja lentää pois häiritsemästä.  

Oletko raivokas? Sanalla raivo on Suomen etymologisen sanakirjan mukaan kolme merkitystä,  1) viha, vimma; 2) kallo; 3) railo, halkeama, uurre.   Kahden ensimmäisen merkityksen etymologiaselitykset tuntuvat kirjassa melko kaukaa haetuilta. Kallo-merkityksestä on jäänyt elämään vain sanat raivotila ja takaraivo, vaikka eturaivokin olisi aivan kelpaava kallon etuosan nimitys. Raivo-sana on usein toistuva puheenaihe, luultavasti siksi, että väärä tulkinta saa aikaan huvittavia mielleyhtymiä, suosikkini on "lapsi syntyi raivotilassa".

Sävyero?   Onko kalmonkalpea kalmankalpeaa kalpeampi?

Ortotopologiaa Tutkittuani aivojen rakennetta ja toimintaa, olen päätynyt siihen, että se maailma, jonka totena havaitsemme on simulaatio. Siitä ei tosin ole viisasta pyrkiä "pois", sillä se on meidän itsemme luoma kuva todellisesta maailmasta. Todellisen maailman selittäminen on viisainta jättää kvanttifyysikoille, sillä siitä ei ole meille hyötyä yrittäessämme selvitä täällä hengissä – oman simulaatiomme avulla. Ortotopologiassa kysymys simulaatiosta on jäänyt vähemmälle huomiolle, koska dos. Heikkilä käsitteli julkisuudessa eniten mm. ultrafiltteriä, g-orbitaaleja sekä para-avaruuden värianalyysiä. Nämä eivät kuitenkaan suoraan liity hänen tuloksiinsa aivojen sisäisen simulaation selvittämisessä. Tosin silloin ei puhuttu simulaatiosta, koska tietokoneet eivät vielä olleet tarpeeksi kehittyneitä. Kuitenkin dos. Heikkilä sai melkein valmiiksi oman versionsa tästä teoriasta. Se perustuu vähemmälle huomiolle jääneeseen intrafiltteritutkimukseen.  Nyt jälkeenpäin sen voi todeta...

Sivuhuokaisu Ollapa minullakin – tosikolla – sanankäytön lahja.  

Vaivaako tauti vai sairaus? Sekä tauti että sairaus ovat tulleet suomeen kantaskandinaavista. Siellä tauti tarkoitti kuolemaa tai tappavaa sairautta. Ruotsissa nykyisin "död" on kuolema tai kuollut. Sairaus taas oli lievempi, lähinnä haavoittumiseen, haavaan tai kipuun liittyvä sana. "Sår" on nykyruotsissa haava. Nykysuomessa sairaus ja tauti tarkoittavat pitkälti samaa ja Kotuksen sanakirjakin viittaa ristiin. Kuitenkin, jos tarkkaan lukee sanojen selitykset, on kuitenkin sairaus yleisluontoisempi ilmaus, eräänlainen vastakohta terveydelle. Tauti taas on jokin rajattu ja määritelty sairaustila, esimerkiksi Alzheimerin tauti tai verenpainetauti. Tässä on kuitenkin oltava varovainen. Verenpainetauti merkitsee kansankielellä kohonnutta verenpainetta, mutta verenpainetauteja on useita muitakin. Keuhkotauti yhdistetään nimenomaan keuhkotuberkuloosiin, vaikka esimerkiksi keuhkoahtauma ja keuhkosyöpä ovat myös keuhkotauteja. Toisaalta astma on keuhkosairaus.

Älykkyys – onko sitä? Tarkasta älykkyyden määritelmästä ei ole yhteisymmärrystä ja erityisesti sen mittaaminen on todettu vaikeaksi. Vuonna 1984 James Flynn havaitsi 13,8 pisteen älykkyysosamäärän nousun vuosien 1932 ja 1978 välillä. Ihmisten älykkyysosamäärä kasvoi siis noin 3 pistettä vuosikymmenessä. Ns. Flynn Effect merkitsee, että ihmisten älykkyysosamäärät nousevat ajan myötä.   Oma mielipiteeni kumpuaa suomalaisista lähteistä, (esim. Koivunen, Salla, pro gradu 2007) jossa oli seurattu varusmiesten älykkyyden kehitystä vuosina 1988–2001, eli jonkin verran myöhemmin kuin Flynnin tutkimuksessa. Kaiken kaikkiaan älykkyystestejä on vaikea laatia. Esimerkiksi kuvanetsintätestissä saattoi sata vuotta sitten menestyä loistavasti jos etsittävänä oli kuva on sapiloista, sontahaarusta tai varstasta. Yritän välttää sen mielipiteen esittämistä, että kehittyvä tietotekniikka saattaa aiheuttaa vaikeuksia ihmisten lukutaitoon, muistiin, päättelykykyyn ja ehkä muihinkin mitattuun älykkyytee...

Ruokakori Onkohan ruokakorivertailuissa otettu mukaan myös tarvittavien muovikassien hinta? En ole parikymmeneen vuoteen ostanut muovikassia, lähinnä sen takia, että ne muljuilevat epämääräisesti pyörän tavaratelineessä tai auton lattialla. Lidlissä on aina tyhjiä hedelmälaatikoita ja ne pysyvät mustekalan avulla napakasti tarakalla tai peräkontissa, eivätkä herkut liiskaannu. Illalla saa takkaankin tulet syttymään.  

Kohtelias puhuttelu Sinäkö vai te , siinä pulma: jalompaa onko kärsiä ja sietää kaikk' puhuttelut , väärät taivutukset verbien , vai kielin terävin käydä väärää ilmaisua vastaan, opettain kaikki? Sinuttelu ja teitittely osoittavat eri kunnioittamistasoja. Siksi aloitan keskustelun uuden henkilön kanssa sinuttelulla. Jos sitten huomaan, että keskustelukumppani ei ansaitse kunnioitustani, siirryn teitittelyyn tuon, viimeiseksi jäävän, keskustelun ajaksi.