Hankikanto

Etelä-Suomessa kutsutaan hankikantoa tosiaan hankikannoksi. Muualla voidaan sanoa hankikeli tai pelkästään hanki. On myös paikoitellen sanoja hankiainen, sevä, karstanne, kerihanki ja korppu.
 
Täällä itäisen Uusimaan rannikolla sanotaan "Nu e he skarafööre", vaikka oikea kirjakielinen lause on "Nu är det skareföre".
 
Sittenhän meillä on vielä saamenkieli, josta on useita murteita – enkä oikein osaa litteroida niitä. Jos rajoitutaan Suomen alueille on tarjolla inarinsaamen ceevi ja kolttasaamen cievv. Se kuvaa niin kovaa lunta, että se kantaa poronkin.
Hangen pinnassa oleva kova kerros, joka kestää kävellä on ainakin Luulajansaameksi tjarvva. Mutta Luulajansaame onkin jo ulkomaankieli ...

 

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kuva
Ystävyydestä. Vaikka en lue kirjoja, palaan usein kansallisrunoilijamme sanoihin. O. Mannisen käännös Runebergin säkeistä kiteyttää jotain olennaista siitä, kuinka toisinaan kohtaamme ihmisiä, jotka tuntuvat heti tutuilta: "Sua kohtaa kasvot, korvaas ääni soi, ihastut, kiinnyt – miks? Et virkkaa voi." Jotkut ihmiset saavat meidät tuntemaan olomme kotoisaksi. Heidän seurassaan voimme olla täysin oma itsemme. Heidän eleissään ja sanoissaan on jotakin, joka kertoo: olen puolellasi . Jo Aristoteles pohti ystävyyttä ja jakoi sen kolmeen tyyppiin: Hyöty-ystävä – tuttava, jonka kanssa jaetaan jokin käytännön tarkoitus, kuten työ tai harrastus. Kun yhteinen asia katoaa, myös yhteys usein katkeaa. Nautintoystävä – seuraa, jossa on helppo olla. Hän viihdyttää, naurattaa ja jakaa hetken kanssasi, mutta suhde jää usein pinnalliseksi. Hyvä ystävä – ihminen, joka haluaa sinun parastasi. Hän tukee, kannustaa ja uskaltaa haastaa. Tällainen ystävyys perustuu vastavuoroisuuteen ...
Lue lisää
Kuva
No niin, Joulupukki on tehnyt kierroksensa ja tuloksesta voi kukin päätellä, onko hän ollut Pukin lahjalistalla.   Hellyttävä kurkkivien tonttujen keräämä Joulupukin lista on itse asiassa moraalinen paradoksi. Sen väitetään opettavan lapsille hyvää käytöstä, mutta todellisuudessa se opettaa jotain aivan muuta: että hyvyyttä kannattaa esittää, koska siitä seuraa hyötyä. Kun lapsi on “kiltti” saadakseen lahjan, hän ei opi moraalia vaan kaupankäyntiä. Hyvä käytös ei ole enää itseisarvo, vaan maksuväline.   Rakenne on kopioitu historiasta. Kaikkitietävä tarkkailija, näkymätön lista, ihana palkinto tai ikuinen rangaistus. Sama järjestelmä on ohjannut aikuisten käyttäytymistä vuosituhansia – nyt lapsia tarkkailevat Coca Cola -väreissä esiintyvän ukon pikku apulaiset.   Pukin lista ei opeta kysymään “miten teen oikein ja reilusti”, vaan “miltä minun täytyy näyttää saadakseni sen mitä haluan”. Ja hyviä esittäjiähän some juuri kaipaa.  
Lue lisää
Kuva
  Mitä hyötyä lapsista on vanhemmilleen? Minulta on kysytty, kannattaako lapsia hankkia ja miten ”kustannustehokkaita” lapset ovat. Lapsiin liittyvät tunteet ovat varmaankin pysyvimmät lasten hankkimista puoltavat asiat. Mutta unohdetaanpa hetkeksi vanhempien tunteet ja mietitään millaista on vanhempien ja lasten elämä nyky-yhteiskunnassa. Lapsilla on ollut kautta historian paljon suurempi osa perheen ja yhteisön hyvinvoinnin tukemisessa kuin useinkaan tulee mieleen. Aiemmin agraariyhteiskunnan monisukupolvisissa suurperheissä lapset eivät olleet vain vanhempien huollettavia tai oppilaita, vaan aktiivisia toimijoita, jotka osallistuivat talouden ja arjen pyörittämiseen jo varhaisessa iässä vanhempiensa seurassa. Heidän tehtävänsä ulottuivat esimerkiksi maatöihin, karjanhoitoon, pihapiirin hoitoon ja ruokahuoltoon – tehtäviin, jotka vaativat voimia, osaamista ja vastuuntuntoa. Näin lapset oppivat käytännön taitoja jo varhain ja auttoivat perhettä selviytymään arjen ha...
Lue lisää